Kun luen ajankohtaisia uutisia työelämästä, pistää silmiini kerta toisensa jälkeen sana yrittäjyys. ”Suomi tarvitsee yrittäjiä, yrittämisen kautta uuteen nousuun” ovat varmasti teille muillekin hyvin tuttuja sloganeita lehtien palstoilta. Onko sinunkin mieleesi herännyt ajatus, missä minun paikkani on työelämässä? Voisiko minustakin olla yrittäjäksi? Tai olenko jollain tavalla huonompi, jos en koe tätä reittiä itselleni oikeaksi? Ja mitä kaikkea tämä yrittäminen käytännössä oikein on?
Kiinnostuin itse yrittämisen teemasta vielä opiskellessani Itä-Suomen yliopistossa, jolloin päädyin perehtymään tähän aiheeseen sekä kandidaatintutkielmassani että pro gradu -tutkielmassani. Valitsin katselukulmakseni perheyrittämisen, sillä olen päässyt seuraamaan tällaista toimintaa läheltä ja nähnyt sen ainutlaatuisuuden. Pääsin tutkielmien kautta kuulemaan erilaisia yrittäjyystarinoita sekä juttelemaan yrittäjäperheiden nuorten kanssa heidän tulevaisuuden ajatuksistaan. Pääsin myös näkemään, miten vaihtelevaa yrittäminen voi olla ja miten se voidaan määritellä hyvin erilaisilla tavoilla.
“Kiinnostavaa oli huomata, että ei ole olemassa tietynlaista yrittäjän stereotypiaa eikä vain yrittäjiä ja toisen palkkalistalla työskenteleviä. Siinä välissäkin on jotain. Siinä välissä on tapa toimia yritteliäästi.”
Miten tähän yritteliääseen toimintatapaan sitten päästään? Jotta osaamme toimia osana kehittyvää yhteiskuntaamme, pitää uusia toimintamalleja lähteä kehittämään jo lapsesta lähtien. Tähän tarpeeseen vastaa syksyllä 2016 alakoulun puolella käyttöönotettu uusi perusopetuksen opetussuunnitelma, jossa yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus ovat edellistä opetussuunnitelmaa enemmän esillä. Tämä näkyy muun muassa opetussuunnitelman laaja-alaisten osaamisalueiden tavoitteissa, joista yksi on Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6).
Onkin ryhdytty puhumaan yhä enemmän yrittäjyyskasvatuksesta. Yrittäjyyskasvatuksella pyritään herättämään lasten ja nuorten kiinnostusta työmaailmaa kohtaan ja auttamaan heitä oivaltamaan työn ja yrittämisen merkityksellisyys. Käytännössä koulussa harjoitellaan muun muassa yhteistyötaitoja, kehitetään kielitaitoa, opitaan sietämään riskejä ja hahmotetaan kokonaisuuksia erilaisten projektien kautta.
“Keskeistä on oppia verkostoitumaan, työskentelemään itsenäisestä sekä toimimaan pitkäjänteisesti vuorovaikutuksessa toisten kanssa. ”
Tärkeää on kokemuksellisuus ja kokonaisten ilmiöiden kautta oppiminen linkittyen vahvasti todellisiin ympäristöihin. Näitä laaja-alaisia osaamisalueita, kuten työelämätaitoja ja yrittäjyyttä, on tarkoitus kartuttaa kaikissa oppiaineissa. Vain luovuus on rajana siinä, miten näitä otetaan mukaan koulutyöhön.
Lasten ja nuorten ohella myös meidän aikuisten on tärkeää pysyä ajan hermoilla. Kätevä väylä tähän on ammatillinen täydennyskoulutus, johon kannattaa lähteä rohkeasti mukaan. Tartuin itse viime syksynä Itä-Suomen yliopiston tarjoamaan aikuiskoulutukseen nimeltään Työelämätreffit. Tässä koulutuksessa pääsin kurkistamaan yrittäjyyskasvatuksen maailmaan ja opin hahmottamaan, mitä kaikkea muutakin tähän liittyy yrittämisen ja yrittäjänä toimimisen ohella. Rajoitumme usein ulkoiseen yrittäjyyteen puhuessamme yrittäjyydestä. Ulkoisen yrittäjyyden ohella meidän tulisi kuitenkin muistaa myös sisäinen yrittäjyys, yritteliäisyys, sillä yrittäminen on paljon muutakin kuin yrittäjyysmuotoja ja byrokratiaa.
Mitä siis tämä paljon puhuttu yritteliäisyys ja yrittäjämäinen tapa toimia oikein tarkoittaa? Se tarkoittaa muun muassa työteon arvostamista, ahkeruutta, sinnikkyyttä ja käytännönläheisyyttä. Lisäksi se tarkoittaa motivaatiota tehdä työtä, aktiivista toimijuutta, itsevarmuutta, joustavuutta sekä kykyä sietää riskejä ja epävarmuutta. Myös luovuus ja itsensä toteuttaminen voidaan linkittää yritteliääseen ajattelutapaan. Näistä taidoista on hyötyä, työskenteli sitten yrittäjänä tai toisen palkkalistoilla.
Tunnistatko sinä itsessäsi yritteliäitä piirteitä? Se voi olla juuri sinun keinosi toteuttaa itseäsi. Tai sitten sinun tapasi toimia voi olla jotain ihan muuta, sillä ei ole vain yhtä oikeaa tapaa toimia. Meistä jokaisesta ei tarvitse tulla yrittäjiä, mutta meidän ei myöskään tarvitse päättää, ettei tämä olisi meille koskaan mahdollista. Tärkeintä on toimia itselle luontevalla tavalla, edetä kohti omia tavoitteita, kehittyä matkan mukana ja löytää oma paikka osana työmaailmaa.
Syksy on mahdollisuuksien aikaa. Lähdetään innolla ja uteliaina tutustumaan, mitä kaikkea sillä olisi meille tänä vuonna tarjolla! Ehkä opimme samalla jotain uutta myös itsestämme.
Syksyisin terveisin,
Karoliina Peltola
Ohjausosuuskunta Ote