Edellisessä blogikirjoituksessani pohdin, miten elämän ennakoimattomuus haastaa pitkän tähtäimen suunnittelun mielekkyyden. Näillä kesähelteillä mielessäni on sen sijaan pyörinyt, mitä eroa on halulla olla jotakin ja tehdä jotakin.
Useimmilta lapsilta on jossain kohtaa kysytty, mikä sinusta tulee isona. Tulevaisuuden suunnitelmien kysymiseen suhtaudutaan tällöin kuitenkin kuin leikkiin, mihin lapsen oletetaan vastaavan jonkin ammatin. Olen pohtinut tätä viatonta kysymyksen ja vastauksen leikkiä useampaan kertaan.
Yleensä kysymällä, mikä jokin on, kysytään asian määritelmää. Esimerkiksi, kun kysyn: ”mikä tuo on” ja osoitan pöydällä olevaa omenaa, saan todennäköisesti vastaukseksi: ”se on omena”. Määrittelemällä omenan, osaan myöhemmin tunnistaa sen ja erottaa sen muista hedelmistä. Samalla tavalla teemme esimerkiksi ammattien suhteen. Ammattinimikkeiden avulla erotamme lääkärit lentäjistä, minkä lisäksi liitämme nimikkeisiin mielikuvia siitä, mitä ammattihenkilöt tekevät työkseen, millaisia ihmisiä he ovat ja millaista elämää he elävät.
Jos pohdimme, että haluamme lentäjäksi, tavoittelemme usein mielikuvaa, statusta ja ominaisuuksia, jotka liitämme lentäjän ammattiin. Lisäksi saatamme haluta osaksemme ihailua, jota lentäjät saavat rohkeudestaan. Tällöin voimme myös toivoa, että ollessamme lentäjiä meissäkin olisi nämä haluamamme ominaisuudet.
Emme ole kuitenkaan yhtä kuin ammattiroolimme. Emme ole hienolta kuulostava tittelimme, joka ei tänä päivänä edes kerro, mitä teemme työajallamme. Ja loppujen lopuksi sillä, mitä teemme ja millaisten asioiden kanssa olemme vuorovaikutuksessa, on suurempi vaikutus olotilaamme ja mielialaamme kuin tämän hetkisellä tittelillämme. Täten meidän tulisikin kysyä, että haluaisimmeko tehdä niitä asioita päivittäin, mitä esimerkiksi juuri lentäjät tekevät? Olisikin tärkeää erottaa se, mitä haluaisimme oikeasti tehdä ja mitä haluaisimme olla.
Täten muotoilisin ensimmäinen kysymyksen uusiksi. Ehdottaisin uudeksi muotoiluksi, mitä haluat tehdä isona? Kysymystä voisi jatkaa myös tarkentavilla kysymyksillä, kuten…
- mitä taitoja haluat kehittää itsessäsi?
- minkä tekeminen tuottaa sinulle iloa?
- minkä tekemisen koet palkitsevaksi?
Ohjauksessa pyritäänkin yhteistyössä ohjaajan kanssa kirkastamaan juuri näitä vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Ja sitten vain tuumasta toimeen.
Touhuavin kesäterveisin,
Sanni